Liikuntaelimistöön kuuluu yli 300 lihasta, ja n. 40% ruumiinpainosta on tukilihaksistoa. Lihaksen kiinnityskohtien välissä on lihaksen runko, joka on lihaksen toimiva eli supistuva osa.
Nivel muodostuu toistensa kanssa kosketuksissa olevien luunpäiden rustoisista nivelpinnoista. Luiden päät liittyvät toisiinsa sidekudoksisen nivelpussin välityksellä. Suurelle rasitukselle alttiissa paikoissa nivelpussia tukevat tiukat nivelsiteet. Lihakset ja jänteet ympäröivät niveltä.
Liiallisen rasituksen, yksipuolisten liikkeiden tai äkillisen iskun yhteydessä muodostuneen kudosvamman seurauksena voi syntyä tulehduksia mm. lihaksissa, jänteissä tai lihasten ja j änteiden kiinnityskohdissa. Kipu on elimistön viesti syntyneestä tulehduksesta ja turvotuksesta.
Nivelsidevammat syntyvät, kun nivel taipuu tai se väkivalloin taivutetaan normaalin liikeratansa ulkopuolelle. Vaurio aiheuttaa verenpurkaumaa ympäröiviin kudoksiin. Nivelsiteen osittainen repeämä tarkoittaa muutamien nivelsiteiden tai nivelsiteen kiinnityskohdan osittaista repeämää. Nivel on kuitenkin edelleen stabiili eli vakaa. Sitä vastoin nivelsiteen täydellisessä repeämässä nivel ei enää ole stabiili.
Artriitti eli niveltulehdus on elimistön vastaus kudosvaurioon, jonka aiheuttajana voi olla paine, toistuva rasitus tai ulkoinen väkivalta. Kudosvaurioita voivat aiheuttaa myös bakteerit.
Artroosi eli nivelrikko on ei-tulehduksellinen nivelsairaus. Kohtaavien luiden kontaktipintoja peittää rustokudos. Artroosissa nivelpintojen rustokudos kuluu: rusto pehmenee ja menettää elastisuutensa - lopuksi jopa rikkoutuu. Aikaa myöden rustokudos voi kulua luuta myöten, jolloin luupinnat joutuvat ottamaan vastaan nivelalueen kuormituksen.
Jalassa on 26 luuta. Jalkaterä ottaa vastaan ja jakaa vartalon kuormitusta esimerkiksi käveltäessä tai hypättäessä. Nilkan nyrjähdys eli distorsio on äkillisen voiman aiheuttama, sijoiltaanmenoa vähäisempi nivelsiteiden ja nivelen vaurio. Akillesjänteen kipeytymisen aiheuttaa jännettä ympäröivien kudosten tulehtuminen ja turpoaminen. Akillesjänteen kipu voi olla myös seuraus kudosten rappeutumisesta.
Polvi on yksi helpoimmin vaurioituvista nivelistä. Polvi voi venähtää tai vääntyä, jolloin seurauksena on kipu ja turvotus. Nivelkierukka rasittuu erityisesti polvinivelen kierrossa, kun nivel on taivutettuna ja kuormitettuna. Oireina ovat kipu, nesteen kerääntyminen ja polven lukkiutuminen. Kaaduttaessa sivuttain saattavat sivusiteet vaurioitua, jolloin polvessa on kipua, paikallista kosketusarkuutta ja joskus löysyyttä. Jos epäillään murtumaa, vakavaa nivelkierukan, sivu- tai ristisiteiden vammaa, on aina syytä mennä lääkäriin.
Ranne rasittuu herkästi työssä, jossa tehdään samoja, jatkuvasti toistuvia liikkeitä. Muun muassa koko päivän kestävä tietokonetyöskentely on tehnyt "hiirikädestä" tunnetun vaivan.
Ranteen jännetulehdus on seurausta ylirasituksesta. Käden selkäpuolella kulkevat ojentajajänteet sijaitsevat hyvin ahtaasti, ja toistuvissa liikkeissä ne hankautuvat toisiaan vasten. Jännetulehduksen oireina on peukalon tyvessä tuntuva pistemäinen, käsivarteen säteilevä kipu. Vaikeimmissa tapauksissa voi kehittyä näkyvää turvotusta. Jatkuva turvotus ahtaassa jännekanavassa saattaa johtaa rannekanavasyndroomaan, jossa yksi kyynärvarresta käteen menevistä suurista hermoista altistuu jatkuvalle paineelle. Oireita ovat särky, kipu sekä peukalon, etu- ja keskisormen puutuminen.
"Tenniskyynärpää" johtuu myös siitä, että kyynärvarren lihasryhmä joutuu toimimaan jatkuvassa rasituksessa, eikä veri kulje jännittyneissä lihaksissa.
Selkävaivat alkavat usein äkillisesti - esimerkiksi venähdyksen seurauksena. Kipualuetta varotaan, jolloin ympäröivät lihakset suojaavat kipualuetta ja kipu ikään kuin tuntuu laajenevan. Useassa työssä työasento on jännittynyt, jolloin niska- ja hartialihakset rasittuvat ja kipu alkaa itää. Pitkään jatkuessaan jännitys aiheuttaa tulehdusta ja kipua.
Ensiapuna äkillisissä loukkaantumisissa on hyvä muistaa kylmä, kohoasento ja sidos. Lieviin lihas- ja nivelvaivoihin liittyviä kipuja voidaan lievittää apteekista saatavilla itsehoitotuotteilla. Vakavat vammat, murtumat ja infektiot on aina syytä näyttää lääkärille. Myös jos oireet kestävät pitkään (keskimäärin yli 10 päivää), tulee kääntyä lääkärin puoleen.
